Talot, saha ja asukkaat

Pateniemi sai ensimmäisen asutuksensa, kun sinne asettui 1610-luvulla Erkki Taskinen-niminen savolainen uudisasukas. Talonsa hän rakensi meren lahden pohjukan läheisyyteen; alue sai nimen Taskisenperä. Myös Vehkaperän asutus sai alkunsa samoihin aikoihin. Vasta 1600-luvun viimeisillä vuosikymmenillä väestö alkoi raskaiden sotaväenottojen loputtua Pohjanmaalla lisääntyä ja taloudelliset olot muutenkin kohentua. Tämä johti Pohjois-Pohjanmaan sievoiseen uudisasukastoimintaan. 1700-luvun puolivälissä alkoi Pohjois-Suomessa suurenmoinen nousun aika. Elinolot alkoivat kohentua ja väestö alkoi lisääntyä nopeasti. Pateniemen alueen kuusitaloista asutusta ja asujaimistoa lisäsivät jo 1800-luvun alkupuolella talojen maille perustetut monet mäkituvat ja torpat. Meren lahti tarjosi Pateniemessä hyvät mahdollisuudet maanviljelykselle sekä kalastukselle. Hyvä luonnonsatama loi edellytykset v.1857 alkaneelle laivanrakennustoiminnalle sekä G.Bergbomin v.1873 aloittamalle sahan toiminnalle.

Sahan tuotanto lisääntyi vuosittain sahaustekniikan kehittymisen myötä. Sahan alkuvuosina työntekijämäärä oli alle 100 henkeä, mutta viimeksi käytyjen sotien jälkeen 1950-luvun kesäaikoina se oli jo 1300:n paikkeilla. Vuoden 1964 asui Pateniemessä 1119 ruokakuntaa yhteensä 762 kiinteistössä ja asukkaita oli 4298 henkeä. Ammattitaitoista työvoimaa värvättiin Etelä-Suomea myöten. Yhtiön rakentamat asuntoalueet nimettiin alueen asukkaiden kotipaikan taikka käytön mukaan. Toiminnan alusta alkaen työnantaja on rakennuttanut asuntoja yhtiöläisille ja tukenut heidän omakotirakentamista niin Pateniemeen kuin kaupunkiinkin. Näitä taloja on Pateniemen kaunistuksena runsaasti vieläkin. Pateniemen sahalla oli vuodesta 1928 alkaen oma terveysasema, jossa työskenteli lääkäri ja sairaanhoitaja. Tätä ennen tehtaalla sattuneisiin tapaturmiin antoi ensiavun tehtaan konttoripäällikkö. Sahalaisten käytössä olivat myös yhtiön järjestämät ruokala, saunat, pesutuvat ja leivintuvat. Polttopuunsa sahalaiset saivat ostaa sahalta. Kauppaneuvos Bergbom perusti Pateniemeen koulun vuonna 1873. Koulu rakennettiin toisin sanoen yhtä aikaa sahan kanssa sahalaisten ja ympäristön lapsia varten.


Muistivälähdyksiä vanhasta Pateniemestä: Talojen siirto Varjakasta Pateniemeen

Varjakan sahan lopetettua toimintansa ennen vuotta 1930, jäi sinne huomattava määrä asuintaloja vaille normaalia käyttöä. Heräsi kysymys näiden talojen siirrosta Pateniemeen.

Talot olivat tehty 3” ja 4” ponttilankuista pystyyn. Näin ollen voitiin ne suhteellisen helposti purkaa ja koota uudelleen. Tämän rakennustyylin talojen seinärakenteeseen kuuluu jo mainittu lankkuseinä. Sen päällä on vuoraushuopa ja ulkolaudoitus. Sisäpuolella on Ensonit levy ja tapetti. Tällaisen talon valmistuksessa on käytetty pultteja ja tapituksia enemmän kuin tavallisen lautarakenteisen talon.

Vuonna 1931 – 1932 ryhdyttiin näiden talojen siirtopuuhiin. Aluksi lähti Pateniemestä kirvesmiesryhmä talojen purkupuuhiin Varjakkaan. Talot olivat suhteellisen uusia, siinä vaiheessa noin kymmenen vuotta vanhoja. Purkaminen suoritettiin varovasti ja kaikki osat niputettiin huolellisesti. Kun talo saatiin tällä tavoin ”matalaksi”, siirrettiin se jäätä myöten Patenimeen. Kuljetus oli työlästä puuhaa, sillä jäällä oli lunta paljon eikä aurattua tietä ollut. Lisäksi kuormat olivat suuria ja hevoset tahtoivat väsyä. Vähitellen saatiin kaikkien siirrettävien talojen kohdalla maihinnousu Pateniemen rantaan suoritettua. Kaksi työvaihetta purkaminen ja kuljetus olivat onnistuneet suunnitelmien mukaan. Näihin vaiheisiin oli mennyt aikaa n. pari kuukautta.

Honkala-1_fixed
Varjakasta vuonna 1932 tuotu 2-perheentalo Honkalasta vuonna 2009

Nyt alkoi työn kolmas ja viimeinen vaihe, talojen kokoaminen sopiviksi katsotuille paikoille. Varjakan Kukonkadulta tuodut talot pystytettiin Bergbomintien läheisyyteen.  Alue sai nimekseen Honkala vieressä olevan hongikon mukaan. Talot ovat kahden perheen asuntoja, joissa perhettä kohti on alhaalla huone ja tilava keittiö, sekä ylhäällä yksi huone. Lisäksi tuotiin Varjakasta kaksi neljän perheen taloa. Yksi pystytettiin Koulukankaalle Tokantien varteen ja toinen Vanhantalo Sahankujan läheisyyteen. Näissä taloissa on perhettä kohti huone ja keittiö. Pari vuotta myöhemmin siirrettiin vielä yksi iso kahden perheen talo Pateniemeen.

Ensimmäisenä kokoamistyönä oli perustuksien valaminen ja niitten päälle ne talot vähitellen kohosivat samojen miesten toimesta, jotka olivat purkamisenkin suorittaneet. Tähän kirvesmiesryhmään kuuluivat Jaakko Rautiainen, Juho Varis, Aukusti Smahl, Juho Venäläinen ja Heikki Häli.

Vanhatalo-4_fixed.preview
Varjakasta vuonna 1932 tuotu neljän perheen talo Sahankujalla vuonna 2009

1950-luvun alussa niihin laitettiin tiilikatot. Nämä talot olivat asuttuja vielä 1980-luvulla, minkä jälkeen siirretyistä taloista on osa purettu, mutta Bergbomintiellä , Honkalassa on kaksi taloa. Tokantiellä – Koulukankaalla – ja Sahankujalla – Vanhantalon läheisyydessä – on kummassakin yksi talo, joissa asutaan ainakin vielä vuonna 2009.

Hakkeisiin kirjoitti Kalle marraskuussa 1955. Lisäykset ehl.