Sota-aika

Hirsital
Talon omistajat Antti ja Ebba Liimatainen, talossa asustivat myös Pekka ja Martta Liimatainen. Oulu Oy on vuokrannut taloa myös työntekijöilleen.

Sotavankityövoima Pateniemessä

Jatkosodan aikana oli Suomessa venäläisiä sotavankeja tuhansia eripuolella maata. Oulu Oy:n Pateniemen sahan alueen vieressä oli myös vankien leiri. He asuivat parakeissa teräslanka-aidan ympäröimänä. Vankien määrä vaihteli, heitä saattoi olla samaan aikaan useampia kymmeniä.

Vangit työskentelivät sahan kaikilla osastoilla lähinnä aputöissä. Vankeja ei vartioitu kovin tiukasti, joten vangit liikkuivat melko vapaasti työmailla. Vangit eivät kai yleensä halunneet karata, koska heillä oli kohtalaisen hyvät olot täällä.

Hajamuistoja sota-ajalta 1939-1945

Muistelmaani sisältyy talvisota 1939-1940, jatkosota 1941-1944 ja saksalaissota 1944-1945

Perheemme asui Haukiputaan Pateniemessä Oulu Oy:n sahan välittömässä läheisyydessä. Talvisodan syttyessä perheessä oli meitä lapsia, isän ja äidin lisäksi kolme. Isäni lähti merille konemestariksi suomalaiseen kauppalaivaan syyskuussa 1939 ja seelasi yhtäjaksoisesti vuoteen 1941, jolloin jatkosota alkoi. Laivat joissa hän palveli, purjehtivat Pohjanmerellä ja Atlantilla Euroopan ja Afrikan liikenteessä. Näillä merillä Saksa ja Englanti kävivät upotus-sotaa koko ajan. Suomen lippukaan ei aina taannut turvaa. Jatkosodan ajan isäni oli komennettuna ammustuotantotöihin Oulun Konepajalle.

Vanhempani omistivat Piimäperäntien varrella kahden huoneen mökin tarpeellisine ulkorakennuksineen. Mökin ympärillä oli vajaa hehtaari maata, pääasiassa peltoa. Kotonani pidettiin yhtä lehmää ja muutamia lampaita, kerran oli yksi sikakin.

Pateniemen sahalle pääsin kesätöihin v. 1943. Olin silloin 13 vuoden ikäinen ja käynyt kolme luokkaa kansakoulua. Töissä oli myös venäläisiä sotavankeja. Minäkin olin vangin kanssa kuorimolla parkkeja kärräämässä. Erään kerran tein tukkikasojen solassa vangin kanssa vaihtokaupan. Minä annoin kotoani tuoman ison limpun ja sain noin 10m 1/2″ paksuista köyttä kaupassa. Kotonani oli pula lampaiden kiinnipitoköysistä.

Sodan aikana oli voimassa väestönsuojelulaki, joka määräsi ihmiset suojautumaan. Rakentamaan pommi- ja sirpalesuojia, huolehtimaan asuntojen pimentämisestä ja ilmavaarapäivystyksestä. Kaikki em. olikin tarpeen, kun asuimme Pateniemen sahan lähellä, ne olivat ryssälle suosittuja kohteita ja pommituksia saimmekin kokea usein.

Pahimpina aikoina kun oli kovasti pommituksia, mentiin etemmäksi pommituskohteista. Talvisodan aikana, isän ollessa merillä, menimme pakopirtille Liedekselle, Takkurannalle. Talvisodan alussa valmistauduttiin menemään Ruotsiin evakkoon.

Pateniemeen perustettiin sotilaspoikaosasto samaan aikaan, kuin Valtakunnallinen Sotilaspoikajärjestö eli v.1941, jolloin myös jatkosota syttyi.

Seppo Keränen

Mainokset