Seurakunta ja herätysliikkeet

ruokala.preview
Seurat yhtiön ruokalassa v. 1932

Seurakunnallisesti Haukipudas on aikaisempina aikoina kuulunut Iin emäseurakuntaan, josta se v. 1630 Kiimingin ja Ylikiimingin kansaa yhteisesti erotettiin omaksi kappeliseurakunnaksi. Kiiminki ja Haukipudas erosivat omaksi kappeliksi v. 1700. Vuonna 1858 koko Kiiminginjokivarren erottua Iin pitäjästä, tuli Kiiminki emäseurakunnaksi, jonka kappeliksi Haukipudas jäi. Omaksi kirkkoherrakunnaksi se pääsi v. 1873, joskin tämä ero lopullisesti pääsi toteutumaan vasta v. 1898.

Haukiputaan ensimmäinen kirkko on rakennettu v. 1630. Sen sijaintipaikka on ollut Kellossa. Kirkko paloi salaman sytyttämänä v. 1700. Kellotapuli, jonka mukana paloivat myös ensimmäiset kirkonkellot. Nykyinen kirkko on rakennettu v. 1762 ja kellotapuli v. 1751 Haukiputaan Kirkon-niemelle. Sahanomistajan Charles Herlofsonin tekemän lahjoituksen turvin kirkko saatiin vuorattua v. 1874. Vuonna 1908 kirkko korjattiin perusteellisesti ja laajennettiin. Samassa yhteydessä restauroitiin kirkon sisällä olevat Mikael Toppeliuksen v. 1774-79 maalaamat raamatunaiheiset kuvat, jotka huomattavasti lisäävät kirkon historiallista arvoa.

Totta ja tarua, hakkeille kunnanjohtaja Aatto Lehtinen


Kristillisyys Pateniemessä

Lestadiolaisuuden tulo seudulle

Kristillisyys saapui Perämeren rannikkoseudulle pohjoisesta 1860-luvulla. Katovuodet toivat kuolemaa ja onnettomuutta, mikä muokkasi ihmisten mieliä vastaanottamaan evankeliumin julistusta. Lestadiolaisuuteen kääntyi aluksi työläisiä ja pikkutilallisia, myöhemmin myös jotkut säätyläiset ja isojen talojen asukkaat saivat parannuksen.

Aika ennen yhdistyksen perustamista

Pateniemen saha, jota aikaisemmin on nimitetty Bergbomin sahaksi, on ollut vanhin Haukiputaan höyrysahoista. Sen hoitajaksi, inspehtoriksi, saapui 1870-luvulla Anders Huumonen, joka oli käsittänyt elävän uskon ja halusi tehdä Jumalan valtakunnan työtä. Hän järjesti seuroja kodissaan ja myös sahan työläisten ruokalassa. Anders Huumonen valittiin SKR:n ensimmäiseen johtokuntaan yhtenä Oulun rauhanyhdistyksen jäsenenä vuonna 1917. Myöhemmin hän oli lyhyen aikaa myös SKR:n johtokunnan puheenjohtajana.

Kun sahaa laajennettiin 1900-luvun alussa, pieneen harvaan asuttuun pateniemen maalaiskylään muutti uusia asukkaita. Muuttajien joukossa oli myös lestadiolaisia, jotka liittyivät paikallisen herätyksen toimintaan.

Pateniemen rauhanyhdistyksen perustaminen

Uskovaisten joukko kasvoi myös 1920- ja 1930-luvuilla. Vuonna 1929 Haukiputaan lestadiolaiset järjestäytyivät ja perustivat Haukiputaan rauhanyhdistyksen. Oulun rauhanyhdistys oli perustettu jo vuonna 1895. Muualle Suomeen perustettiin 1930-luvulla paikallisia rauhanyhdistyksiä – yhteensä noin 50 yhdistystä.

historian kokosi Sirkka Vänttilä

Rauhanyhditys Pateniemeen perustettiin toukokuussa 1934. Perustamispäätös oli tehty kuun alussa ja ensimmäinen yleinen kokous pidettiin kyseseisen kuukauden 14 päivänä. Tuolloin merkittiin uuteen yhditykseen 23 jäsentä.

Taisto Määttä