Pateniemen Vesan toimintaa 80 vuotta

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen työväenjärjestöjen toiminta vilkastui kaikkialla maassamme, niin myös Pateniemessä. Urheilua harrastettiin mm. työväenyhdistyksen kesäjuhlilla.
Niinpä sitten Patenieman työväenyhdistyksen toimintatarmoisten henkilöiden keskuudessa kehittyi ajatus työväen urheiluseuran perustamisesta.

Seura perustetaan

19. päivänä huhtikuuta 1921 työväenyhdistyksen johtokunta kutsui yleisen kokouksen. Asiaan innostuttiin kovasti ja yksimielisesti päätettiin seura perustaa sekä liittyä Työväen urheiluliittoon.

Nimikilpailu

Seura jäi ensimmäiseksi vuodeksi toimimaan työväenyhdistyksen alaisena. Samassa kokouksessa julistettiin myös nimikilpailu, jonka merkeissä kahden viikon kuluttua jälleen kokoonnuttiin tarkastelemaan ja sopimaan, mikä lapselle nimeksi.
Ehdotuksia oli useita, joista kokous yhtenä miehenä hyväksyi Beeta Kärkkäisen esittämän nimen ”Vesa”. Koko komeudessaan seuran nimeksi tuli Pateniemen työväen voimistelu- ja urheiluseura Vesa. Silloisessa työväenyhdistyksen johtokunnassa olivat ainakin Kalle Koukkula, Matti Karjalainen, Olli Nousiainen, August Juola ja Matti Kauranen.

Ripeään toimintaan

Vesan toiminta alkoi heti ripeästi. Alkuvaiheessa kilpailulajeina olivat yleisurheilu ja hiihto. Lisäksi harrastettiin voimistelua ja näyttämötoimintaa. Väki oli todella innokkaasti mukana.

vesalaiset.preview

Yhdistysrekisteriin

Vuoden 1922 vuosikokouksessa seuralle valittiin virallisesti johtokunta ja ilmoittauduttiin yhdistysrekisteriin.
Ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat Kustaa Pietilä, Kalle Koukkula, Anna Korhonen (Penttilä), Martta Kärkkäinen (Hannus), Martta Kiuttu (Kuosmanen), Niilo Kallinen, Heikki Kanniainen, Armas Korkala, Daavid Honkanen ja Väinö Pietilä.
Puheenjohtajana toimi Kustaa Pietilä ja sihteerinä Anna Korhonen.
Toiminta jatkui vilkkaana.

Ensimmäiset kurssit

Saman vuoden aikana Työväen urheiluliitto järjesti Oulussa voimisteluohjaajakurssit, joille seurastamme osallistuivat Toivo Kärkkäinen ja Väinö Pietilä. Kun ohjaajavoimia saatiin lisää, voitiin aloittaa myös ”vekaratoiminta”, joka heti alkuun sai pojat kaikella innostuksella mukaan. Oli silloisen työväentalon salissa vilskettä, kun 30 – 40 poikaa kerrallaan hyöri mukana, heidän jälkeensä naiset ja miehet.
Seuraavien vuosien aikana toimivat johtokunnassa ainakin Jaakko Torvela, Lauri Kiuttu, Pekka Liimatainen, Janne (Johannes) Karjalainen, Martta Niemelä, Janne Halonen, Kalle Karjalainen sekä varmaankin monet muut, joiden nimet eivät ole muistissa.

Hankitaan painimatto

Oli ehkä vuosi 1924, kun Vesan johtokunta päätti hankkia painimaton. Asia järjestyikin mukavasti, kun naapuriseuramme Oulun Tarmo, jossa painia oli harrastettu jo pitemmän aikaa, hankki uuden maton ja antoi vähittäismaksulla entisen, käytetyn. Lauri Kiuttu ja Jaakko Torvela sopivat tarmolaisten kanssa maksuehdoista. Polle pantiin aisoihin ja painimatto tuli Pateniemeen, eikä ”vanhuksen” tarvinnut jouten olla täälläkään.
Harjoitusten alussa piti matto levittää ja niiden päätyttyä jälleen siirtää paikalleen. Peseytymismahdollisuuksiakaan ei ollut, mutta kaikesta huolimatta vilskettä riitti. Alkuvuosien painijanimiä olivat mm. Kalle Korkala, Oskari Pystö, Yrjö Toivola, Arvi, Erkki, Kalle ja Jaakko Kuivas, Jonne Mesiäinen, Janne Halonen, Vieno Viitasalo ja Hannes Rantakallio.

painitt
Pateniemen Vesan painijat

Sorron aika – Lapuan liike

Vuoden 1930 vuosikokous valitsi puheenjohtajaksi Sakari Kuosmasen, sihteeriksi Väinö Pietilän sekä johtokuntaan Kalle Karjalaisen, Veli Raution, Oskari Pystön, Jaakko Torvelan, Paavo Väyrysen, Eino Puurulan ja Matti Laulumaan.
Vuoden alkupuolella seuratoiminta oli edelleen vilkasta. Silloin pidettiin komeat kansalliset painikilpailut toukokuun lopulla, mistä muodostui viimeinen kilpailutilaisuus ennen seuran toiminnan lopettamista. Lapuan liikkeen mainingit tavoittivat Pateniemenkin. Virkavalta iski kiinni. Vesan rekisteröimistodisteet noudettiin ja toiminta kiellettiin. Oikeuden päätöstä lakkauttamisesta ei ole, joten kyseisen menettelyn voidaan todeta olleen laittoman.

Ihmisiä Kiiskisen pirtissä

Lakkautuksen aiheuttamaa lamakautta kesti yli kymmenen vuotta, kunnes sitten sotien jälkeen osa vanhoja veteraaneja sekä nuorempia työväen urheiluliikkeen ajatuksen omaavia ihmisiä kokoontui Kiiskisen pirttiin pohtimaan tilannetta.
Ilman pitkiä keskusteluja päätettiin Vesan toiminta jälleen herättää eloon. Puheenjohtajaksi valittiin Toivo Savolainen, sihteeriksi Sakari Kuosmanen, rahastonhoitajaksi Eino H. Launonen sekä johtokuntaan Anna Penttilä, Kalle Penttilä, Veikko Itälahti, Jaakko Torvela, Iida Savolainen, Johannes Karjalainen, Leo Kuosmanen ja Eino Torvela.
Tämä touhukas johtokunta sai harrastuksen vilkkaasti pyörimään kaikilla aloilla. Kaikki piti aloittaa alusta. Rahaa piti saada kukkaroon niin painimaton ja monen muun tarpeellisen välineen hankintaan kuin juokseviin menoihinkin. Jälleen oli edessä iltamien järjestäminen niin omalla kuin vierailla paikkakunnilla.
Urheiluriennot alkoivat vilkkaina, erityisesti hiihdon, painin, yleisurheilun ja vähän myöhemmin myös lentopallon merkeissä.
Vesan urheilijat saavuttivat näissä lajeissa lukuisia piirinmestaruuksia. Myös nyrkkeilyharrastusta viritettiin. Poikia oli parhaimmillaan mukana toistakymmentä. Ohjausta antoi Tauno Halonen ja kävipä taidoissa pisimmälle ehtinyt Reijo Meriläinen muutamat kilpailutkin.

Tulokset näkyvät

Vuosikymmen 1950 oli Vesan toiminnassa erittäin vilkasta ja menestystäkin tuli oikein ”roppakauppalla”. Silloin hiihdettiin, yleisurheiltiin, painittiin ja lentopalloiltiin todella isolla joukolla. Tässä parhaita paloja sen ajan saavutuksista:
Painissa Tauno Holappa voitti Suomen juniorimestaruuden 1948 ja 1952 suomenmestaruuden sarjassa 57 kg. Hän oli pitkään Pohjois-Suomessa lähes pitelemätön.
Muita menestyksekkäitä painijoitamme olivat mm. Aarne Kangas, Reino Nurmi, Veikko Itälahti, Tauno Oravainen, Eero Kants, Reijo Mikkonen, Kalevi Karvonen, Veikko ja Leo Kuosmanen, Erkki Sarkkinen ja Eino Sarkkinen.
Hiihtäjämme menestyivät erinomaisesti silloisessa todella mielenkiintoisessa maakuntaviestissä, joka hiihdettiin maantiellä kuusimiehisin joukkuein. Vesan joukkue voitti viestin vuosina 1949, 1950 ja 1951 ottaen näin kiertopalkinnon seuran omaksi. Lisäksi hiihtäjät voittivat useita piirinmestaruuksia ja näkyivät kilpailuissa keulapaikoilla. Hiihtoladuilla näkyivät pitkään mm. Juho Meriläinen, Paavo Rantala, Martti Maijala, Vilma Höglund, Eino Honkanen, Toivo Kivimäki, Valdemar Seppänen ja Paavo Väyrynen.
Yleisurheilussa Vesan voima näkyi erityisesti Oulun ympärijuoksussa, jossa miehet nappasivat voiton kotiin neljä kertaa peräkkäin vuosina 1955-1958. Piirinmestaruuksia tuli eri lajeissa useita ja kilpailuissa Pohjois-Suomen alueella vesalaiset olivat kärkisijoilla. Seurojen kesken käytiin myös mielenkiintoisia monilajiotteluita, joissa Vesa menestyi varsin mainiosti ja näytti näin myös harrastajajoukon laadun ja laajuuden. Näkyvimmin menestyivät mm. Arvo ja Elmo Tiilikainen, Aaro Timonen, Arvo Heikkinen, Kalevi Mettovaara, Alpo Pietarila ja Allan Pietilä.
Lentopallossa Vesa oli 1950-luvulla hallitseva seura useiden vuosien ajan sekä naisissa että miehissä. Hienoimpana saavutuksena on pidettävä naisten voittamaa TUL:n mestaruutta vuonna 1953. Joukkueessa pelasivat Laura Alakangas, Orvokki Jämsä, Terttu Liimatainen, Ritva Nurmi, Laila Possakka sekä Pirkko ja Raili Vokkolainen.
Sekä naisten että miesten lentopallojoukkueet olivat koko 50-luvun lähes voittamattomia Pohjois-Suomessa. Miesten saavutuksista merkittävin oli nousu TUL:n mestaruussarjaan vuonna 1954. Joukkueessa pelasivat mm. Pentti Hämälä, Juhani Hätälä, Osmo Kantola, Paavo Kilvelä, Martti Leskinen, Kaarlo Niskanen, Hannu Sala sekä Allan, Ari ja Arvo Pietilä. Erityismaininnan ansaitsee myös alle 20-v. nuorten joukkue, joka sijoittui vuonna 1959 TUL:n mestaruusturnauksessa neljänneksi.

Liitto- ja piirijuhlat

Vuoden 1954 liittojuhlilla oli mukana 98 Vesan jäsentä eli 40 prosenttia koko jäsenmäärästä. Runsaslukuisesti oltiin mukana myös vuonna 1959, jolloin osallistuttiin 60 osanottajan voimin. Erityisesti joukkuevoimistelu sai porukan liikkeelle sekä näytöksiin että kilpailuihin, joissa voitettiin useita piirinmestaruuksia. Piirijuhlat olivat merkittäviä tapahtumia ja Vesa niissä aina suurella joukolla mukana – tottakai.

Painopiste palloiluun

1960-luku oli palloilulajien laajenevan harrastamisen aikaa. Vuonna 1955 ohjelmaan otetut jalka- ja jääpallo saivat näkyvän sijan Vesan urheilutoiminnassa. Vuosittain palloilua harrastaneiden määrä nousi reilusti yli sadan.
Jalkapallossa miesten joukkue nousi aluesarjaan vuonna 1958. Maakuntasarja saavutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1963 ja toisen kerran vuonna 1968. Molemmilla kerroilla pysyttiin sarjassa kaksi vuotta. Huono työllisyystilanne merkitsi monen urheilijamme kohdalla muuttoa Ruotsiin leivän hakuun, joten laskukausi oli edessä.
Jääpalloilussa noustiin Suomisarjaan vuonna 1959. Paras kausi jääpallisteilla oli 1967 – 1968, jolloin kamppailtiin karsintasarjassa noususta mestaruussarjaan. Uusintaottelussa Imatralla tuli kuitenkin maalin tappio lukemin 2-3.
Yksilölajeissa alkoi laskukausi 1960-luvun alkuvuosina. Aina virkeä ja monessa mukana ollut Vilma Höglund piti kuitenkin Vesan lippua korkealla hiihtoladuilla ja suunnistuksessa, joka oli otettu seuran ohjelmaan. Suunnistuksessa Antero Mikkonen oli silloin TUL:n kärkinimiä ja seuramme kasvatteja. Lajiohjelmassa oli tuolloin myös pikaluistelu. Parhaiten luistinkiitäjistä menestyi Paavo Meriläinen.

palloilijat
Pateniemen Vesa: Kuvassa mm. Pietilä Arvo, Pietilä Aimo, Maksa Matti, Kurtti Juhani,Savolainen, Juhani, Hämälä Leo, Savolainen Pekka ja Träff Benjam.

Puuhamiehiä

Toivo Savolainen hoiti Vesan puheenjohtajan tehtäviä ensimmäiset kolme vuotta sodanjälkeisellä kaudella. Vuoden 1948 alusta tuli peräsimeen Väinö Pietilä. Hän piteli ohjaksia kaikkiaan 17 vuotta. Pietilän jälkeen valittiin puheenjohtajaksi Martti Maijala ja hänen jälkeensä vuodesta 1965 vuoteen 1977 nuijaa heilutti Eero Kants. Vuosina 1978 – 1979 puheenjohtajana toimi Tauno Rientamo, 1980 Eero Kestilä ja juhlavuonna 1981 Raimo Anttonen.
Sihteereinä ovat toimineet vuosina 1945 – 1975 Leo Kuosmanen, Paavo Solaranta, Arvo Tiilikainen, Eino Suomela, Juhani Savolainen, Pauli Dahl, Arvo Pietilä ja vuodesta 1976 lähtien Ahti Sala.
Rahastonhoitajat: Aarne Kåhlman, Toivo Vilmunen, Veikko Virpimäki, Paavo Päkkilä, Eino Ruonala, Eino Suomela, Martti Maijala ja vuodesta 1980 alkaen Antti Kukkonen.
Pitempiaikaisia johtokunnan jäseniä: Leo Kuosmanen, Paavo Päkkilä, Paavo Solaranta, Eero Kants, Yrjö Vokkolainen, Juho Meriläinen, Toivo Vilmunen, Toivo Träff, Vilho Karvonen, Eino Torvela, Veijo Kiuttu, Paavo Kilvelä, Antti Kukkonen, Toini Rientamo, Esko Viita, Tauno Rientamo, Juhani Kurtti, Aleksi Kujala, Raimo Anttonen ja Eero Kestilä.

Naisten asialla

Vesan naisvoimistelun vetäjinä ahersivat 1940- ja 1950-luvuilla Kaisu Päkkilä, Aili Rantala, Terttu Liimatainen, Kerttu Kuosmanen ja Leila Markus.
Naisten ja tyttöjen toiminta on ollut välillä lamassa. Toiminta piristyi 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa, jolloin ohjauksesta huolehtivat Raija Kolehmainen ja Laila Hägg.
Välillä naisten toiminta sammahtaa jälleen, kunnes 1976 piristyy merkittävästi. Naisia tulee johtokuntaan. Toini Rientamon johtama naisjaosto pistää vauhtia rattaisiin. Vuokko Kuivas ja Helena Niskanen ohjaavat voimistelua. Helena Korhonen ohjaa naisten ja tyttöjen tanhuryhmiä. Seuraavana vuonna Aila Possakka aloittaa voimistelun ohjauksen.
Naisten panos rahan hankinnassa on ollut merkittävä. Liittojuhlille osallistui varsin paljon Vesan naisia ja tyttöjä, joiden osanotto- ja asukustannuksiin naisjaosto antoi ratkaisevan panoksen.
Toiminta viriää – eheytyskeskustelu käynnistyy.
Vesan urheilutoiminnan viriämisen myötä 1970-luvun puolivälissä seuran johto kiinnittää huomiota vireillä olevaan TUL:n ja TUK:n yhdistämiseen uudeksi liitoksi. Silloin todetaan: ”Jos tällainen yhdistäminen tapahtuu, tulee siinä yhteydessä turvata TUL:n itsenäisen toiminnan jatkuminen täydessä laajuudessaan”.

Urheilutuloksia ja mestaruuksia

Tunnettu maailmanmestaripainija Eero Tapio vetää Vesan trikoot yllensä ja käy taistelemassa Jouko Arffmanin kanssa TUL:n mestaruudet kotiin.
Vesan tytöt voittivat vuona 1975 TUL:n 14-v. tyttöjen viestimestaruuden sekä SM-viestihiihtojen tyttöjen 14-v. 3×3 km:n viestissä hopeaa. Joukkueessa hiihtivät Anne Kenakkala, Heli Heikkinen ja Kirsti Tyvelä, joka voitti tuolloin myös 14-v. tyttöjen TUL:n mestaruuden. Irmeli Tyvelä toi 16-v. tyttöjen mestaruuden Pateniemeen.
Samana vuonna Jouko Arffman voittaa TUL:n mestaruuden yli 100 kilon sarjassa. Hieman ”köykäisemmässä” alle 28 kilon sarjassa ottaa TUL:n mestaruuden Ari ”Bronsson” Kenakkala.

Vihitään uusi lippu

Seuran johtokunta päättää teettää Aili Kiiskisellä Vesalle uuden lipun, koska entinen lippu tuhoutui tulipalossa. Uusi lippu vihitään joulukuussa 1976.
Samana vuonna seuraan liittyy 131 uutta jäsentä. Naisten ja tyttöjen voimisteluillat pyörähtävät käyntiin ja niiden lomassa myös tanhuharrastus vauhdittuu.
Suomen mestaruuspaineissa nappaa Ari Kenakkala hopeamitalin alle 30 kilon sarjassa. Menestystä täydentää Pasi Rytingin pronssimitali sarjassa alle 40 kg.
TUL:n mestaruuspaineissa Ari Kenakkala voittaa kultaa alle 30-kiloisissa ja Sulevi Pinola pronssia alle 52-kiloisissa.
TUL:n mestaruushiihdoissa 1976 Vesan tytöt Irmeli ja Kirsti Tyvelä sekä Anne Kenakkala voittivat alle 16-vuotiaiden 3×3 km:n viestimestaruuden. Irmeli ja Kirsti nappasivat vielä henkilökohtaiset mitalitkin: hopeaa ja pronssia.

Kulttuuria ja eheytyskeskustelua

TUL:n kulttuurivuosi 1977 lähtee liikkeelle vireän toiminnan ja eheytyskeskustelun vauhdittamana. Vesa pitää ehdottomana vaatimuksena sitä, että aikanaan liitosta irtautuneet järjestöt sulautuvat takaisin TUL:n riveihin. Vesan jäsenmäärä kasvaa runsaasti, 86 uudella jäsenellä. Urheilumäärärahat saavat kuntasektorilla tylyn kohtalon supistusten myötä. TUL-lehti alkaa tulla Vesan jäsenperheille. Kulttuurivuonna naisten voimisteluilloissa käy parhaina iltoina jopa 70 voimistelijaa. Kolme tanhuryhmää menestyy hyvin kulttuurikisoissa.
Erityisesti hiihdossa ja painissa kilvoitellaan menestyksekkäästi. TUL:n viestimestaruuskisoissa joukkueemme Irene Korhonen, Irmeli Tyvelä ja Kirsti Tyvelä ottavat hopeamitalit. Nuorten SM-kilpailuissa Kirsti Tyvelä sijoittuu neljänneksi. Painin puolella Ari Kenakkala, Jouko Arffman ja Isto Luukela yltävät liiton mestaruuksiin.

Piirin eheytyskokoukset Patelassa

TUL:n eheyttämisessä päästään siihen vaiheeseen, että piireissä käydään lopullista päätöstä valmistelevat kokoukset. Vesa vastaa järjestelyistä. Kolme kokousta tarvitaan.
Tässä vaiheessa seuran jäsenmäärä lähentelee 900 jäsentä, joista uusia on lähes sata. Jalkapalloilijat ovat miesten joukkueella lähellä kakkosdivisioonaan nousua. ja juniorijoukkueet ottavat piirinmestaruudet D-, C-, ja B-ikäluokissa. Naisten lentopalloharjoittelu käynnistyy Eila Mäkisen johdolla.
TUL:n 60-vuotisjuhlat tuntuvat myös Vesan toiminnassa. Oulussa pidettyjen talvipäivien järjestelyihin osallistutaan runsaslukuisesti. Liittojuhlilla Helsingissä Vesan joukkue on Oulun piirin kolmanneksi suurin.

1980-luku

Kilpailutoiminta keskittyi 1980-luvulla painiin ja jalkapalloon. Lisäksi harrastettiin lentopalloa naisten, tyttöjen ja miesten toimesta. Naisten ja tyttöjen erilaisiin jumppailtoihin osallistuttiin noin 70 sulottaren voimin.
Jalkapallossa miesten joukkue nousi vuonna 1980 kakkosdivisioonaan, jossa se pelasi kolme kautta. Saavutus oli erinomainen monilajisen yleisseuran toiminnassa. Tämän jakson jälkeen joukkueemme on pelannut jatkuvasti kolmosdivisioonassa. Jalkapallon junioritoiminta on tällä vuosikymmenellä ollut laajaa ja varsin menestyksekästäkin. Parhaimmillaan vuonna 1987 kilpailutoiminnassa oli mukana viisi juniorijoukkuetta B-F-ikäluokissa. Valmentajina ovat toimineet mm. Toivo Stenroos, Pentti Taipaleenmäki, Pauli Sarkkinen ja Juhani Kurtti, joka on ollut koko jalkapallotoiminnan koossapitävä voima.
Paini nousi 1980-luvulla merkittävästi Vesan urheilukuvassa. Erityisesti Einari Suutarin panos valmentajana oli menestyksen taustana. Mestaruuksia ja mitalisijoja tuli roppakaupalla. Jaakko Peura voitti miesten Suomen ja Pohjoismaiden mestaruudet vuonna 1991 sekä useita nuorten mestaruuksia. Mikael Lindgren voitti Suomen mestaruuden alle 18-vuotiaissa vuonna 1986. TUL:n mestaruuskisoissa mitaleille ylsivät nuorista mm. Petri Loponen, Timo Parkkila, Janne Haapasaari, Janne Kuusisto, Marko Savolainen, Harri Arffman ja Pekka Sainio.
Muista lajeista tällä vuosikymmenellä toimintaa oli lentopallossa, yleisurheilussa, voimistelussa ja nyrkkeilyssä. Miesten lentopallojoukkue pelasi kolme kautta nelossarjassa, mutta lopetti sen jälkeen. Naiset ja tytöt ovat pelailleet vuodesta toiseen vain harrastusluonteisesti. Yleisurheilussa mainittakoon Risto Pietilän TUL:n mestaruuskisapronssi 14-v. kolmiloikassa. Nyrkkeily oli ohjelmassa harrastuspohjaisena Eero Myllylän ohjauksessa. Naiset ja tytöt harrastivat voimistelua varsin runsaasti, 50 – 60 jumppaajan voimin. Ohjelmassa oli satujumppaa, äiti-lapsijumppaa, aerobicia ja muuta kuntojumppaa.
Seuran hallinnossa ovat 1980-luvulla puurtaneet puheenjohtajina Raimo Anttonen ja Erkki Väisänen, sihteereinä Ahti Sala, Tauno Rientamo, Juha Markus ja Arvo Pietilä sekä johtokunnan jäseninä koko vuosikymmenen ajan Juhani Kurtti, Eero Kestilä, Tauno Rientamo ja Arvo Pietilä.