Muistinvälähdyksiä

Laivaveistämön vaiheita

Ennen varsinaisen sahateollisuuden alkua Pateniemessä valmistettiin komeita merien kyntäjiä. Monet Oululaisten kauppaporvarien uljaista laivoista olivat täällä valmistettuja. Vanhasta laivaveistämöstä on muistitietojen mukaan säilynyt jonkun verran aineistoa.

Vuoden 1890 paikkeilla oli veistämö vielä paikallaan, joskaan siinä ei oltu enää valmistettu laivoja pitkiin aikoihin. Varsinainen veistämö oli valtava katettu rakennus, vahvoista lankuista salvaamalla valmistettu ja kahdella välilattialla varustettu. Toiselle välilattialle piirettiin valmistettavan laivan malli luonollisessa koossa. Tämän suunniteluvaiheen jälkeen alkoi kiireinen laivan valmistus monine erikoispuuhineen, siinä oli sepillä rautatöitä ja puusepillä omat nikkaruksensa, varsinaisten kirvesmiesten tehdessä valmistettavan laivan runkotöitä. Lisäksi tarvittiin vielä ammattitaitoisia riivareita tilkitsemispuuhiin. Eihän laiva toki saanut vuotaa. Varsinainen sisustus ja takila tehtiin sitten kun laiva oli juhlamenojen kera laskettu vesille.

Tällä veistämöllä tehtiin mm. valtion laskuun yksi sota-aluskin, tämä korvetti olikin komea. Korvetti Warjag oli suurin alus, joka valmistui v. 1862 Pateniemen varvilta. Warjag oli kantavuudeltaan kaksi kertaa Toivo laivan suuruinen. Warjagissä oli myös höyrykone, joka tuotti laivalle 11 solmun nopeuden. Warjag oli purjelaivojen ”Mercedes”. Kauppaneuvos Bergbohmille itselleen valmistettiin täällä huomattava määrä laivoja. Hänhän omisti suuren määrän sen aikuisesta oululaisesta laivakannasta. Ainakin seuraavat Bergbomin laivat olivat Pateniemen ”varvin tuotteita”: Gustaf Adolf fregatti, kolmimastoisia parkkeja olivat Kaleva, Feliks, Onni, Birger ja kaksimastoinen kuutto Aalto. Ainakin yksi hinaajakin tehtiin se oli puurakenteinen ja höyrykäyttöinen Jalo.

Vähitellen laivanvarustuspuuhat Oulun seudulla vähenivät, sahateollisuus laajeni ja valtasi uusia alueita. Veistämö purettiin aikanaan pois, koska lautatarha laajeni. Pateniemen rantakonttorin vasemmalla puolella maalta päin katottuna on ns. T-möljä. Tässä kohtaa veistämö ulottui rantaan saakka. Mainitun möljän eli laiturin alaosassa näkyi vielä vuonna 1955 suuria hirsiä, nämä ovat muistona veistämön ajoilta. Tältä kohdalta laskettiin vesille silloiset Oulun ylpeydet valkopurjeiset fregatit ja parkit.

Näitä muisteloita kirjoitti Hakkeita-lehden Kalle (Ville Airaksinen) / Lisäykset ehl

 

meri
Parkkilaiva Felixin miehistö Pensacolan satamassa v. 1892

Takarivissä seisomassa vasemmalta oikealle; Antti Böök, Kustaa Kaakinen, Jaakko Karvonen, Jussi Skopa, Kustu Hanni,Nybacka, Jaakko Malo, Heikki Hämälä (kokki), Hans Johan Dahlberg (kapteeni), Antti Mikkola, Antti Penttilä, Gustaf Leisten (perämies), Sakari Heikkinen, Ilkka Heinonen, Johan Kiuttu, Herman Nogren. Kuvassa näkyy myös kapteenin Toveri niminen ranskalaissyntyinen koira, joka oli useilla retkillä mukana.

meri2
Felixin haaksirikko

Felix haaksirikkoutui Pohjois- Atlantilla kovassa hirmumyrskyssä 28.8.1895. Miehistö pelastautui toiseen alukseen.